ETUSIVU JA INFO
JALOSTUS JA KASVATUS
ROTUMÄÄRITELMÄ
TOIMINTA JA TAPAHTUMAT
YHTEYSTIEDOT

Jalostus ja kasvatus: Suvun vaikutus suorituksiiin


Suvun vaikutus suorituksiin osio käsittelee rbsh suorituskykyä ja kapasiteettiä sekä lajisoveltuvuutta että rbsh:n kanssa kilpailemisesta. Teksteissä pohditaan myös asioista jalostuksellisesta näkökulmasta ja ne antavat paljon neuvoa roduista, joita tulisi käyttää tietynlaista hevosta hakiessaan.

Suorituskyky ja kapasiteetti


Kirjoittanut: Kerppa, ST Zeni

RBSH:n suorituskykyä miettiessä tulee aina muistaa kunkin rodun kantarodut, toki myös yksilökohtainen suorituskyvyn vaihtelu. RBSH soveltuu käyttöön kuin käyttöön, kunhan pitää järjen päässä ja muistaa, ettei minkään lajin huippuyksilöä saada aikaiseksi ensimmäisen polven kokeilulla, elleivät sitten vanhemmat ole jo itsessään huippusuorittajia. Koska rotu on täysin virtuaalinen, pystyy tavoitteita asettaa sen suhteen hieman avoimemmin kuin reaalimaailmastakin löytyvän rodun osalta, koska jos sinulla olisi vaikka gp-tasoa hyppäävä virtuaalinen camarguenhevonen, katsoisivat ihmiset varmasti sinua kieroon, kun taas järkevän rotutaustan omaava RBSH pystyy kilpailemaan siellä kovimmassa kärjessä lajiin katsomatta, kuitenkin selkeästi eniten näitä hevosia käytetään kenttäratsuina ja siihenhän ne soveltuvatkin erinomaisesti. Kun mietitään RBSH:n jalostukseen hyväksyttyjä rotuja, suurin osa niistä on sekä nopeita, että kestäviä, ja tämähän tarjoaa ihanteellisen pohjan sellaiseen kestävyyslajiin, kuin kenttäratsastuskin on. Jokaisella kasvattajall on kuitenkin omat tavoitteensa kasvattien lajipainotuksista ja kapasiteetin lisäämisestä, tämänkin mahdollistaa pitkälti juurikin laaja rotukirjo, jota on luvallista käyttää jalostuksessa.

Kuten jo mainitsinkin, on kenttäratsastus yksi suosituimmista lajeista, missä RBSH-väki hevosillaan kilpailee. Venäläishevosethan ovat pääsääntöisesti nopeita hevosia, niistä monia rotuja käytetään laukkakilpailuissakin, jonka lisäksi erityisen sitkeitä ja kestäviä rotuja ovat mm. ahal-teke sekä turkmeeni, kuten myös näiden lähisukulainen iomud. Eipä muidenkaan venäläisrotujen tarvitse pahemmin hävetä nopeuttaan, saatika kestävyyttään. Täysverisiin risteyttämällä taasen venäläisrodut saavat urheilullisempaa ulkomuotoa, monesti erinäisistä rakennevirheistä kärsivät venäläisrodut saavat terveempää rakennetta, jonka lisäksi askellajeihin tulee tiettyä näyttävyyttä täysverirotuihin risteyttämisestä. Perusajatushan RBSH:ta luotaessa oli risteyttää venäläisrotuja täysverisillä (englantilainen ja angloarabialainen), jotta saadaan aikaiseksi entistä parempi urheiluhevonen ja jolla myös rakenne on senmukainen, että hevonen kestää kovankin työskentelyn pysyen silti mahdollisimman terveenä.

Suorituskyky on suoraan johdettavissa hevosen treenimäärästä sekä sen luontaisesta kestävyydestä, täten RBSH:n suorituskyvyn ylläpitäminen on ehkäpä hieman helpompaa kuin raskaampien puoliveriratsujen, joilla ei ole taustallaan yhtä kestäviä rotuja. Pitkäaikainenkaan yhtäjaksoinen fyysinen rasitus ei aiheuta yhtä helposti vammoja näille kestävän rakenteen omaaville hevosille ja täten ne ovat ihanteellisia kenttäratsastuksen lisäksi myös vaellusratsastukseen, valitettavaa kuitenkin on, että sille puolelle ei RBSH-väki ole vielä hevostensa kanssa löytänyt. Sen sijaan on ollut mukava nähdä, että laukkakilpailut ovat joidenkin kasvattajien kohde niin kasvatusta suunniteltaessa kuin jalostuseläimiä hankkiessa, se kun on myös rodulle mitä ominaisin käyttömuoto, toki tässä tilanteessa on hyvä hieman miettiä yksilön rotutaustoja, vaikka suuri osa rodun jalostukseen hyväksytyistä venäläisroduista onkin nähty myös laukkaradoilla. Osa venäläisroduista soveltuu myös tavallista paremmin valjakkoon ja niitä on käytetty myös työajossa, tämä jokseenkin luontainen voimakkuus kannattaa kasvattajien pistää korvan taakse ja muistaa lisätä RBSH:den osuutta myös valjakkopuolella, varsinkin novokirgiisi- ja kabardinhevosristeykset ovat erinomaisia valjakkokäyttöön, unohtamatta puoliverityyppisiä doninhevosta ja budjonnyä – valjakkoajossakin tarvitaan myös venäläishevosten kestävyyttä ja ripauksella täysverisen antamaa entistä kovempaa vauhtia sinulla on voittajahevonen käsissäsi.

Kapasiteetikkaita venäläisrotuja ovat mm. terskinhevonen, budjonny, orlov-rostopchin sekä myös ahal-teke, jonka ulkomuoto usein hämää paljon ihmisiä. Näillä roduilla on varmasti parhaimmat askellajit, näyttävyytensä puolesta siis ja ne sopivatkin erinomaiseti kouluhevosten kasvatukseen erityisesti angloarabialaisen täysverisen kanssa risteytettyinä. Useat näiden rotujen risteykset ovat jo valmiiksi hyviä suorittajia ja niillä on kapasiteettia vaativammillekin radoille, mutta jalostuksessa kohti täydellistä kouluratsua tulee kuitenkin aina käyttää vain niitä pisimmälle päässeitä ratsuja jalostuksessa ja katsoa myös muita ratsatuksen lajeja enemmän rakennetta – kouluhevosella ei voi olla tuhottoman pitkä runko, jolloin se ei saa takajalkojaan kunnolla koottua allensa, jonka lisäksi takaosaan etenkin tulee muutoinkin kiinnittää huomiota, että saadaan jalostuksen käyttöön juurikin ne yksilöt, joilla on takapäässä paljon voimaa kantaa hevosen paino. Estepuolellekin suuri osa em. roduista on mitä mainioimpia, terskinhevosista löytyy varsinkin suuria suorittajia ja kun ne yhdistetään vielä englantilaiseen täysveriseen, on käsissä varmasti hyvä estehevosen alku, tai ainakin estekasvatuksen yksi tukipilari. Estehevosissa kapasiteetti on helppo mitata jo irtohypytyksellä, mutta vaikka hevonen pääsisikin kevyesti ylitse 160 sentin okserista, mutta sen tyyli on mitä kamalin, kannattaa miettiä kerran jos toisenkin, haluaako sitä käyttää kasvatuksessa, estehevosella, kuin myös kenttähevosellakin, on myös luonne tärkeä osatekijä, sen täytyy olla yhteistyöhaluinen ja riittävän topakka olematta kuitenkaan liiaksi kuumuvaa tyyppiä.

Lajisoveltuvuus ja kilpaileminen


Kirjoittanut Kerppa, ST Zeni

Kuten jo ”Suorituskyky ja kapasiteetti”-tekstissäni kirjoitin, on RBSH hyvin monenlaiseen menoon soveltuva rotu ja sen kanssa onkin lähes rajattomat mahdollisuudet, tiedä sitä, vaikka joku vielä joskus saisi tämän virtuaalirodun ARJ:n listoille, onhan muutamilla RBSH:n kantaroduilla taipumuksia peitsiin (sama asia kuin passi), joten miksei RBSH:kin pystyisi kyseistä askellajia kulkemaan. Ei kuitenkaan mennä nyt tässä tekstissä sen pidemmälle tuon aiheen syövereihin, koska peitsaavat venäläiset pitäisi pitää kaukana normaalien ratsastuksen lajien ympärillä pyörivästä rodusta. RBSH:han on ihanteellinen kenttähevonen aina niihin kaikkein vaikeimpiinkin luokkiin asti, koska se on kestävä, se on nopea ja siltä löytyy pääasiassa myös tarpeeksi luonnetta ja rohkeutta kenttähevoselta vaadittuihin tehtäviin. Erityisen hyvät pohjat kenttäpainoitteinen RBSH saa, kun suvusta löytyy jokin tai jotkin seuraavista venäläisroduista: terskinhevonen, budjonny, orlov-rostopchin tai ahal-teke, samat rodut ovat myös hyvin toivottuja muidenkin peruslajien ratsuilta, eli koulu- ja estehevosilta, täysverisestä nämä risteytykset saavat vielä ripauksen kestävää, tervettä rakennetta sekä urheilullisuutta ulkomuotoon. Oli RBSH sitten kenttä-, este- tai kouluratsu, siltä vaaditaan voimaa takaosaan, hyppylajeissa ponnistuskyvyn takia, kouluratsastuksessa vaikeisiinkin liikkeisiin riittävän kokoamisasteen saavuttamiseksi. Tätä ominaisuutta varsinkin haetaan täysveriseltä vanhemmalta, jonka lisäksi varsinkin ahal-teken kanssa täysverinen korjaa risteytyksissä ahal-teken tyypillistä pitkää, honteloa runkoa, joka hevosen on vaikea koota, täysverinen antaa myös hieman näyttävyyttä askellajeihin, jotka usein venäläisroduilla eivät ole ihmeelliset, vaikka toki niistäkin löytyy hienot liikkeet omaavia yksilöitä.

Jalostuksella saadaan valittua RBSH-kasvatukseen vaikuttavat yksilöt entistä paremmin kuhunkin lajiin yhä paremmin soveltuviksi, joskaan en suosittele erottamaan täysin linjoja toisistaan, koska suvullisesti hevosilla on varmasti toisiaan täydentäviä ominaisuuksia ja vaikka esteratsun ja kouluratsun yhdistelmästä ei automaattisesti upeata kenttäratsua saadakkaan, auttavat ne pidemmällä tähtäimellä toistensa jalostuksessa ja linjat pysyvät monipuolisempina. Tämä ei kuitenkaan sulje tavoitteellista kasvatusta tiettyä ratsastuksen lajia ajatellen ja onkin hyvä tietää, mitä kultakin yhdistelmältä haluaa ulos, hieman pienemmän kapasiteetin omaava RBSH:kaan ei välttämättä ole automaattisesti huono lisä jalostuspohjaan, kunhan se soveltuu luonteensa ja rakenteensa puolesta tehtäväänsä ja varsinkin jos sen jälkeläiset osoittautuvat kyvykkäämmiksi kuin vanhempi itse on. Peruslajien lisäksi RBSH:ta näkee paljon laukkaradoilla ja siihen hommaan se on kuin luotu – onhan sen lähes kaikki kantarodut jossain määrin laukkahevosia, etenkin RBSH loistaa pitkän matkan juoksuissa, se kun on kestävä ja sitkeä kilpailija, mutta ei niin räjähtävän nopea lähdössä kuin englantilainen täysverinen. Kestävyytensä ansiosta RBSH olisi myös ihanteellinen matkaratsu ja erityisesti novokirgiisi ja kabardinhevosristeytykset tuovat voimaa ja oikeantyyppistä rakennetta valjakkoajoa ajatellen, tosin myös budjonnyitä sekä doninhevosia on käytetty valjakkoajossa.

RBSH:n kanssa kilpaileminen ei poikkea muiden rotujen kanssa kilpailemisesta mitenkään, mutta rodulla on etuna sen monipuolisuus, jokainen löytää varmasti sen oman lajinsa ja juuri sen rotuyhdistelmän RBSH-kannasta, joka miellyttää itseään eniten ja jolla on parhaat edellytykset sitä omaa lajia ajatellen. RBSH:n kanssa ei myöskään tarvitse jumittautua vain sen yhden ja ainoan lajin pariin, vaan yhdellä hevosella voi kokeilla useampaakin lajia, toki hienosti käsi-kädessä kulkevat koulua ja kenttää tai esteitä ja kenttää kisaavat hevoset, mutta halutessasi voit kilpailla venäläiselläsi vaikkapa matkaratsastusta ja valjakkoajoa, matkaratsastus varsinkin tukee sekä valjakkoajoa että kenttäratsastusta, koska siinä hevosen kestävyys on niin kovalla koetuksella, että sama hevonen kestää väkisinkin kenttäratsastuksen tai valjakkoajon kestävyysosuuden, jos se suoriutuu vaativammista matkaluokistakin! Myös yhdistelmiä miettimällä saadaan monipuolisia ratsuja aikaiseksi, joiden kanssa ei välttämättä tarvitse niin tiukkapipoisesti pysytellä tietyn lajin sisällä, jonka lisäksi ei ole kiellettyä tehdä lajikokeiluja ja jos homma tuntuu sujuvan, niin uusi laji hevoselle vain kisattavaksi! Tällä hetkellä löytyy jo monia tavoitteellisia kasvattajia, joilla on hevosia jos mihin lähtöön ja niistä varmasti saa itselleen soveltuvan hevosen tilausmenetelmällä ja kannattaa aina kysellä kasvattajalta, jos ei itse ole täysin perillä RBSH: hienouksista ja ori- tai tammavalinnoissa voi aina konsultoida hieman oman hevosensa kasvattajan mielipidettä, jos omat taidot epäilyttävät.

Monet RBSH:t alkavat olemaan jo hyvin korkealle koulutettuja ja niitä näkee GP-luokissa niin koulu- kuin estepuolellakin, kuin neljän tähden kisoissa kenttäpuolellakin. Tämä onkin ihana nähdä, koska ihmiset alkavat ottamaan RBSH:n vakavammin, kun rodun sisältä alkaa löytymään useampia kovan luokan suorittajia. Tämä taasen vaikuttaa siihen, että varsoille alkaa olemaan enempi kysyntää, joka omalta osaltaan pakottaa kasvattajia toimimaan entistä tavoitteellisemmin ja myös ilmaisemaan tavoitteensa ja saavutuksensa maailmalle. Eli rodun kehittyminen aina vain paremmaksi kilpahevoseksi tuo lisää harrastajia, mutta myös lisää rodun kysyntää sekä yksittäisten hevosten jälkeläisten kysyntää, kuitenkin tämän kokoisen rodun piirissä varsamäärät tulisi pitää järkevinä, koska muutoinkin käy helposti niin, että ne muutamat nimet kertaantuu hevosten suvuissa ja joku toinen hyvä linja, jota ei vain ole samalla tapaa mainostettu, vaipuu unholaan ja kuolee pois.

Lisää aiheesta

Kasvattajat
Kasvattajapäivät
Jalostusoriit
Jalostussuositukset
Suvun vaikutus suorituksiin
Menestyneimmät hevoset
Vuoden pakitut
Kasvattajakilpailut

Aiheellista luettavaa

Kasvattajantie