 ETUSIVU JA INFO |
JALOSTUS JA KASVATUS
|
ROTUMÄÄRITELMÄ |
TOIMINTA JA TAPAHTUMAT
|
YHTEYSTIEDOT
|
Jalostus ja kasvatus: KasvattajantieKirjoittaja: Taru K, Pjortoi Kasvattajaksi ryhtyvä on usein jo hyvin tietoinen asioista ja hankkinut runsaasti tietoa etukäteen, mutta ettei tapahtuisi ikäviä tilanteita, olen luonut tämän kasvattajantie kirjoituksen. Tämä ei kuitenkaan sisällä tietoa rodusta tai nykyisistä kasvattajista vaan lähinnä miten pääsee alkuun ja mitä kannattaa miettiä sekä miksi. Lisäksi haluan tuoda esille kasvattajan ja jalostajan arkea omasta näkökulmasta – mikä ei ole mitenkään päätä huimaavan jännittävää, mutta silti mukavaa. Virtuaalimaailmassa ei ole rahallisia pulmia suuren hevosmäärän omistamisesta, tilatkin saa niin, että kirjoittaa vain haluamansa tilukset – hyvin helppoa. Ainoa investointi, mikä virtuaalisen kasvattajan ja jalostajan tulee tehdä, on investoida aikaa . Aika on ehkä suurin vaikuttava tekijä myös virtuaalisten hevostenpidossa ja erityisesti kasvatuksessa – jalostuksesta puhumattakaan. Minkään rodun kanssa ei tarvitse olla alustavaa harrastepohjaa, kasvattamisen voi raa’asti sanottuna vain aloittaa. On kuitenkin mietittävä, että kaikki alkaa pienestä – myös ne suurimmat tallit. Ennen kaikkea, pitää miettiä, miksi minusta kasvattaja? Mieti huolellisesti periaatteesi ja käsittele asiaa mielessäsi jonkin aikaa ennen kuin ryhdyt toimeen – hanki muutama ori sekä tamma ja ns. elä niiden kanssa esimerkiksi kuukauden ajan. Itse aloitin rbsh harrastuksen juuri näin, tai itse asiassa jalostus oli tähtäimessä jo muutenkin, mutta halusin varmistua, että rotu on minulle juuri oikea – että se miellyttää korviani ja miellyttää silmiäni, että jaksan varmasti toimia sen kanssa ja panostaa siihen enemmän kuin muuhun virtuaaliharrastuksessani. Kaikki alkaa siis siitä, että sinä hankit ensimmäisen rbsh hevosesi – niin hän me jokainen ollaan tehty, kuka mistäkin syystä. Mukavimmin pääset mukaan hankkimalla tuontihevosen ja sen jälkeen tutustumalla kasvattajiin ja mahdollisista hankkimalla jo suvunkaita hevosia. Tuontihevosen / hevosien hankkiminen tekee kuitenkin hyvää sukulinjoille ja on aina suositeltavaa. Tuontihevosista on hyvä alkaa rakentamaan jälleen uusia sukulinjoja. Tuontihevosen kanssa pääset lisäksi nopeasti tutustumaan kilpailutoimintaa, eikä sinun tarvitse odottaa esimerkiksi kahta kuukautta odottaen että varaamasi varsa syntyy. Ja mikäli innostuksesi rotua kohtaan loppuukin, on tuontihevonen tai –hevoset helpompi jättää maatumaan tai kadottaa virtuaalimaailmasta. Olemassa olevan kasvattajan kasvattien kanssa on hyvä sopia hevosen jälleen myyntiehdoista ja vastaavista jo ennen kauppojen sopimista – muista myös noudattaa ja kunnioittaa kasvattajaa tässä kohtaa, sillä säästät näin kasvattajan aikaa, kun hän ei turhaan haikaile perääsi vaan olet oma aloitteisesti toiminut sopimuksen mukaisesti, tämä jättää myös ihmisestä hyvän ja luotettavan kuvan. Kun olet tutustunut hyvin rotuun ja sinulla saattaa ollakin jo valmiina talli sekä pohjaa keitä ovat muut harrastajat sekä kasvattajat, mutta ennen virallista kasvatus- ja jalostustoimintaan kannattaa sinun luoda hyvät periaatteet sekä tavoitteet kasvatuksesi ja jalostuksesi suhteen. Hyvä kysymys on itselleen ” miksi kasvatan rbsh hevosia ? ”. Rakentavan vastauksen pitäisi tulla heti tai pienen pohdinnan jälkeen. Hyvä periaate kasvattamiselle ei mielestäni ole se, että ne ovat vain kivoja. Hyvä niiden on ollakin kivoja, mutta tällöin sinulla ei mitään tavoitetta. ” No pitääkö se tavoite nyt välttämättä olla, eikä vain voi kasvattaa? ”. Voi toki kasvattaa ilman tavoitetta (mutta yleensä jonkinlainen tavoite kehittyy sitten tietämättään). Tällaisessa tilanteissa itse kokosin ainakin turhautuvani, luulisin, että teettäisin varsoja vain siksi, että saan tallilleni kasvatteja – onko se hyvä tavoite? Omat periaatteeni ja tavoitteeni kasvatuksen suhteen ovat selkeät ja lyhyet; kasvatan rodun tason kasvamiseksi, kasvatan rodun lukumäärän lisäämiseksi, kasvatan vain itseäni ja rotua – en muita varten! Tärkeä kohta on, kasvatan vain itseäni ja rotua varten eli toisin sanoen voisin kasvattaa vaikka kukaan ei kasvattejani ostaisikaan, voisin jalostaa linjoja vaikka yksikään yli viidestätuhannesta virtuaaliharrastajasta ei olisi kiinnostunut tästä rodusta – onneksi näin ei ole, mutta se on periaate, josta pidän kiinni. Sitten alkaa itse kasvattaminen. Tammasi tulessa sopivaan ikään (tai mitkä ikinä ovatkin kriteerisi tamman astutukseen) on aika valita sopiva ori tammallesi jo melko monipuolisesta valikoimasta. Virtuaalimaailmassa oriin valintaa eivät vaikeuta säkäkorkeus, välimatka, hinta tai usein miten eivät myöskään sairaudet. Harvemmin oriiden, minkään rodun kohdalla sivuilla lukee, että ori kantaa geeniä, joka aiheuttaa varsoille silmämutaatioita. Tärkeää on katsoa sukua, ettei sukusiitosta esiinny; sekään ei itse asiassa vaikuttaisi virtuaalimaailmassa oikeasti mitenkään, koska perinnöllisiä sairauksia ei ole, eivät sairaudet korostu vaikka astuttaisit tammasi sen omalla jälkeläisellä; kyse onkin vain periaatteista. Enkä itsekkään katsoisi hyvällä edellä mainittua yhdistelmää. On hyvä suunnitella etukäteen mitä haluaa varsalta (haluatko esim. kenttäratsastusmenestystä vai laukkahevosvarsan?) ja valita ori sen mukaan. Virtuaalimaailmassa eivät periydy myöskään rakenne eivät vanhempien ominaisuudet kuin ”arpa onnella” eli miten kilpailuissa sattuu nyt arpaonni ketäkin suosimaan. Vanhempien sijoitukset kuitenkin vaikuttavat laatuarvosteluissa, mutta vanhempien rakenne ei vaikuta siinäkään mitenkään. Rakenteeltaan palkitut hevoset kuitenkin mielivät usein enemmän jalostusarvoa osakseen kuin esimerkiksi kuvattomat hevoset ja on oikeastaan mielenkiintoista ajatelle miksi näin oikeastaan on. RBSH hevosten kasvattaminen täytyy ajatella hieman eritavalla kuin esimerkiksi saksalaisten puoliveristen kasvatus, jotka ovat hyvin yleisiä ja kysyntä on aivan erilaista; harvemmin nähdään ostoilmoituksia näistä ja useat rodun edustajat ovatkin menneet kaupaksi ainakin omalta osaltani heräteostoksina ” minun pitäisi saada tuollainen ”. Yksityiset omistajat ovat mielestäni aivan yhtä hyviä omistajia kuin rotuun paneutunut kasvattaja, hän saattaa jopa panostaa yksilöön enemmän kuin kasvattaja, jolla on omistuksessaan kymmenen rodun edustajaa. Ja mikä on panostusta? Se että, hevosella kilpaillaan, se että sille kirjoitetaan päiväkirjaa ja osallistutaan tarinavalmennuksiin, se että se pääsee jalostukseen? – Muista miettiä nämä asiat huolella. Kannattaa siis miettiä hieman mitä toivoo kasvatiltaan ja minkä tyyliselle ihmiselle sen sitten haluaa myydä. Jo ostotarjouksesta näkee usein paljon. Ei kannata kuitenkaan repiä päreitä jos hevonen ei ole kuoliin päivään mennessä saavuttanut kaikkea ostotarjoukseen kirjoitettua, niin se yleensä vain menee. Kasvattien myyminen oikeille henkilöille ei siis aivan helppoa, eikä kaikki mene aina niin kuin kasvattaja tai omistaja toivoisi asioiden menevän. Tiukahkot myyntiehdot hätkähdyttävät ihmisiä usein miettimään; ” olisikohan minulla oikeasti aikaa panostaa tähän hevoseen ” ja hetkellisesti innostuneet jättävät usein asian silloin sikseen. Itse en pidä omilla tiloillani myyntiehtoja, mutta silmäilemällä muutamaa hassua ostotarjousta on kyllä helppo sanoa kuka on kiinnostunut ja kuka ei ehkä niin paljon, jos tarjouksista on edes vara valita. On myös otettava riski, että kasvatit eivät todella mene kaupaksi, on kausia jolloin kukaan ei ole kiinnostunut rbsh hevosista. Tällaisia kiinnostusaaltoja syntyy aina kausittain, milloin haflingereistä, milloin raviponeista ja silloin tällöin rbsh hevosista. Mitä kuuluu rbsh kasvattajan arkipäivään? Minun koneelle istumiseni alkaa usein sähköpostin katsomille, jonka jälkeen tarkistan painottamien lajieni kilpailukalenterit. Rotutilanteen tietojensa päivittäminen on hyvin tärkeää – seuraan paljon muiden kasvattajien oritilannetta, esim. uusien sopivien jalostusoriiden varalta. Lisäksi omien uusien hevosten sivujen teko kuuluu usein päivääni, mutta silloin kun näitä ei ole, menee aika usein vain harrastajien kanssa jutusteluun. Monet eivät tätä tee, mutta itse teen etukäteen julkisen jalostussuunnitelman – jotta näen selkeästi, mitä jalostuksesta puuttuu, miten millekin kantahevoselle syntyy linjoja (ori ja tamma) ja yrittää varmistaa niiden kaikkien säilyminen. Lisäksi seuraan kasvattajieni tilannetta. RBSH kasvattaminen ei siis ole mitenkään ihmeellisempää, kuin minkään muunkaan suhteellisen harvinaisen rodun kasvattaminen – rbsh harrastamisessa kuitenkin piristää aivan upea ja yhteystyöhenkinen harrastajaryhmä! |
Lisää aiheestaKasvattajatKasvattajapäivät Jalostusoriit Jalostussuositukset Suvun vaikutus suorituksiin Menestyneimmät hevoset Kasvattajakilpailut Aiheellista luettavaaKasvattajantie |